Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

SÄÄNNÖT

Suomen Fibromyalgiayhdistys

Yhdistyksen säännöt
on hyväksytty syyskokouksessa Oulussa 16.11.2013.

Sääntömuutokset on hyväksytty syyskokouksessa Seinäjoella 29.11.2014

1 § Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Suomen Fibromyalgiayhdistys. Ruotsiksi yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista nimeä Fibromyalgia Förening i Finland. Kansainvälisissä yhteyksissä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä käännöstä Fibromyalgia Association Finland. Yhdistys on suomenkielinen, mutta toiminnassaan yhdistys voi käyttää myös ruotsin ja englannin kieltä.

Kotipaikkana on Oulu ja toimialueena koko Suomi.

2 § Tarkoitus ja toiminnan laatu

Yhdistyksen tarkoituksena on toimia fibromyalgiaa sairastavien henkilöiden ja heidän perheidensä tukena ja valvoa heidän etujaan sekä lisätä potilaiden, viranomaisten ja hoitavien tahojen tietoutta kyseessä olevasta oireyhtymästä.

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää fibromyalgiaa sairastavien asianmukaisen diagnosoinnin, hoidon ja kuntoutuspalvelujen oikea-aikaista ja tarpeenmukaista toteutumista. Tarkoituksena on myös toimia edellä mainitun oireyhtymän aiheuttamien fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten haittavaikutusten tutkimuksen edistämiseksi.

Yhdistys edustaa Suomen Fibromyalgia -potilasyhteisöä sekä Suomessa että muiden maiden vastaavien yhdistysten ja säätiöiden suuntaan, pyrkii verkostoitumaan näiden kanssa ja edistämään omalta osaltaan kansainvälistä yhteistyötä fibromyalgiaan liittyvän tietoisuuden edistämiseksi.

Yhdistys valvoo fibromyalgiaa sairastavien yhteiskunnallisia oikeuksia. Yhdistys pyrkii edistämään ja kehittämään fibromyalgiaa sairastavien sosiaaliturvaa, palveluja ja edistämään itsenäisen toiminnan sekä tasavertaisen työnteon ja osallistumisen edellytyksiä. Tarkoituksena on myös edistää fibromyalgiaa sairastavien henkilöiden työllistymistä ja lisätä työnantajien tietoisuutta sairaudesta.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys voi harjoittaa toimintaansa liittyvää tiedotus- ja kustannustoimintaa sekä järjestää koulutusta ja kursseja. Lisäksi yhdistys voi järjestää vertaistukitoimintaa.

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi jäsenmaksujen lisäksi vastaanottaa avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja. Yhdistys voi asianmukaisen luvan saatuaan järjestää arpajaisia ja rahankeräyksiä sekä hyväntekeväisyystilaisuuksia. Yhdistys voi omistaa tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta toimintaansa varten.

Yhdistys toimii taloutta ja varoja hoitaessaan erikseen laaditun taloussäännön mukaisesti.

3 § Jäsenet

Yhdistyksen jäsenet ovat varsinaisia jäseniä, omais-, kannattaja- tai kunniajäseniä.

1)    Varsinaiset jäsenet. Varsinaisiksi jäseniksi voivat liittyä fibromyalgiaa sairastavat yksityiset henkilöt, jotka haluavat edistää yhdistyksen tarkoituksen toteutumista ja sitoutuvat noudattamaan yhdistyksen sääntöjä. Varsinaista jäsenyyttä haetaan kirjallisesti hallitukselta. Jäseniksi voivat hakea myös ulkosuomalaiset.

2)    Omaisjäseneksi voidaan hyväksyä varsinaisen jäsenen läheisiä henkilöitä, jotka haluavat edistää yhdistyksen tarkoituksen toteutumista ja sitoutuvat noudattamaan yhdistyksen sääntöjä. Omaisjäsenen hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus.

3)    Kannattajajäsenet voivat olla luonnollisia henkilöitä, oikeustoimikelpoisia yhteisöjä, yrityksiä tai organisaatioita, jotka haluavat kannattaa yhdistyksen toimintaa ja edistää yhdistyksen tarkoituksen toteuttamista. Kannatusjäsenmaksun määrää syyskokous. Kannattajajäsenillä ei ole äänioikeutta yhdistyksen kokouksissa. Kannattajajäsenen hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus.

4)    Kunniajäseniä ovat ne, joille yhdistyksen kevät- tai syyskokous on kunniajäsenyyden myöntänyt. Kunniajäsenyys voidaan myöntää henkilölle, joka on toiminut merkittävällä tavalla yhdistyksen hyväksi tai joka muutoin on huomattavasti toiminut yhdistyksen asian edistämiseksi. Kunniajäsenen kutsuu hallituksen esityksestä yhdistyksen kevät- tai syyskokous. Kunniajäsenyys on elinikäinen ja jäsenen ei tarvitse maksaa jäsenmaksua. Mikäli kunniajäsen on yhdistyksen ulkopuolinen henkilö, hänellä ei ole äänioikeutta. Jäsenen saadessa kunniajäsenyyden äänioikeus säilyy. Kunniajäsen saa erota yhdistyksestä halutessaan pykälän 4 mukaisesti.

Yhdistyksen jäseneksi liitytään täyttämällä jäsenhakemus ja maksamalla jäsenmaksu.  Kaikilla jäsenillä on oikeus osallistua yhdistyksen toimintaan. Varsinaisilla jäsenillä ja omaisjäsenillä on lisäksi oikeus tulla valituksi yhdistyksen toimielimiin. Kannattajajäsenellä sekä alle 15-vuotiaalla varsinaisella jäsenellä on yhdistyksen kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus ilman äänioikeutta.

4 § Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Jäsen voi erota yhdistyksestä ilmoittamalla eroamisestaan kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa ja pyytää eroamisen merkittäväksi pöytäkirjaan. Erotessaan jäsen menettää hänelle kuuluvat jäsenoikeudet. Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt täyttämättä ne velvoitteet, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vaikeuttanut yhdistyksen toimintaa tai ei enää täytä laissa tai yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja. Erotettu jäsen voi vedota hallituksen päätöksestä yhdistyksen seuraavaan kokoukseen tekemällä hallitukselle kirjallisen vetoomuksen kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa tiedoksisaamisesta. Jäsen katsotaan eronneeksi yhdistyksestä, mikäli hän on muistutuksesta huolimatta laiminlyönyt jäsenmaksunsa maksamisen puolen vuoden ajan sen erääntymisestä lukien.

5 § Jäsenmaksu

Yhdistyksen jäsenmaksujen suuruudesta päätetään yhdistyksen syyskokouksessa. Omaisjäsenen jäsenmaksu voi poiketa varsinaisen jäsenen jäsenmaksusta.. Kannattajajäsenten jäsenmaksu voi olla erisuuruinen yhteisöille ja yksityisille henkilöille. Jäsenmaksu on vuosittainen ja se kattaa kalenterivuoden. Vanhojen jäsenten on maksettava jäsenmaksunsa 1.9. mennessä.

6 § Yhdistyksen kokoukset

Yhdistyksen kokouksia ovat kevätkokous, syyskokous sekä muut tarpeelliset ylimääräiset kokoukset.

Yhdistyksen kokoukset ovat laillisesti koolle kutsuttuja ja päätösvaltaisia, kun niistä on ilmoitettu vähintään kymmenen (10) päivää ennen kirjeellä, lehti-ilmoituksella paikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä, sähköpostilla tai yhdistyksen internet-kotisivuilla.

Yhdistyksen kokouksista on pidettävä pöytäkirjaa, jonka allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri ja jonka tarkastavat pöytäkirjantarkastajat.

Yhdistyksen kokouksissa suoritettavissa äänestyksissä ratkaisee yksinkertainen ääntenenemmistö, paitsi niissä tapauksissa, joissa nämä säännöt toisin määräävät. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan kanta, paitsi vaaleissa ja lippuäänestyksessä, joissa ratkaisee arpa. Mikäli yksikin jäsenistä vaatii suljettua lippuäänestystä, ja ehdotusta kannatetaan, se on toimeenpantava.

7 § Yhdistyksen kevätkokous

Yhdistyksen kevätkokous on pidettävä maaliskuun 31. päivään mennessä.

Yhdistyksen kevätkokouksessa:

1)    esitetään edeltävän toimikauden hallituksen toimintakertomus;

2)    esitetään tilintarkastajien/toiminnantarkastajien lausunto sekä vahvistetaan tilinpäätös edelliseltä toimikaudelta; sekä

3)    päätetään vastuuvapaudesta edellisen toimikauden hallitukselle.

8 § Yhdistyksen syyskokous

Yhdistyksen syyskokous on pidettävä joulukuun 15. päivään mennessä.

Yhdistyksen syyskokouksessa:

1)    päätetään jäsenmaksujen ja kannatusjäsenmaksujen suuruudesta;

2)    hyväksytään toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle tilikaudelle;

3)    päätetään uusista kunniajäsenistä hallituksen esityksen pohjalta;

4)    valitaan yhdistykselle seuraavalle toimikaudelle hallitus sääntöjen 10§:n mukaisesti.  Syyskokouksessa voidaan valita yhdistykselle myös toimihenkilöitä ja toimikuntia.

5)    valitaan yksi varsinainen tilintarkastaja/toiminnantarkastaja ja yksi varatilintarkastaja/varatoiminnantarkastaja. Tilintarkastajana voi toimia myös tilintarkastusyhteisö.

9 § Yhdistyksen ylimääräinen kokous

Yhdistyksen ylimääräinen kokous pidetään, kun vähintään 1/10 jäsenistä sitä kirjallisesti vaatii. Kokous on tällöin pidettävä kuukauden kuluessa vaateen esittämisestä.       Yhdistyksen ylimääräinen kokous voidaan pitää myös, milloin hallitus katsoo sen tarpeelliseksi.

10 § Hallitus

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu syyskokouksessa valitut puheenjohtaja 3-6 muuta varsinaista jäsentä sekä 3-6 varajäsentä. Hallituksen puheenjohtajalla ja vähintään puolella hallituksen jäsenistä tulee olla asuinpaikka Suomessa. Hallituksen jäsenet eivät voi olla vajaavaltaisia. Konkurssissa oleva ei voi olla hallituksen jäsen, mutta velkajärjestely ei ole esteenä hallituksen jäsenyydelle.

Keskinäisestä työnjaostaan hallitus päättää itse. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, taloudenhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan ehdottomalla ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

Hallituksen puheenjohtajan ja varsinaisten ja varajäsenten toimikausi on kalenterivuosi.  Hallituksen puheenjohtaja ei saa olla vajaavaltainen. Hallituksen jäsenten tulee olla 18 vuotta täyttäneitä. Konkurssissa oleva ei voi olla hallituksen jäsen. Velkajärjestely ei ole esteenä hallituksen jäsenyydelle.

Hallituksen tehtävinä on:

1)    johtaa yhdistyksen toimintaa ja huolehtia toiminnan jatkuvasta kehittämisestä,

2)    edustaa yhdistystä,

3)    kutsua yhdistyksen jäsenet kokouksiin,

4)    valmistella yhdistyksen kokouksessa käsiteltävät asiat,

5)    huolehtia yhdistyksen tekemien päätösten toimeenpanemisesta,

6)    vastata yhdistyksen taloudenhoidosta,

7)    määrätä, missä rajoissa yhdistyksen toimi- ja luottamushenkilöt saavat hyväksyä maksumääräyksiä ja laskuja,

8)    pitää luetteloa yhdistyksen jäsenistä yhdistys- ja henkilötietolain määräämällä tavalla. Yhdistys kerää pääsääntöisesti jäsenrekisteriin nimen ja kotipaikan lisäksi jäsenten yhteystiedot sekä syntymäajan erottaakseen samannimiset jäsenet toisistaan. Muun tiedon kerääminen tulee olla tarkoituksenmukaista ja perusteltua. Tietoja ei luovuteta ulkopuolisille, julkaista tai paineta ilman asianmukaisen henkilön lupaa. Yhdistyksellä voi olla myös muita rekistereitä, kuten esimerkiksi julkaisujen lähettämistä tai tilaisuuksiin osallistumisia koskevia rekistereitä.

9)    nimittää tarvittaessa toimikuntia sekä toimi- ja luottamushenkilöitä harkitsemiinsa tehtäviin. Näiden jäsenet voivat olla hallituksen jäseniä tai yhdistyksen jäseniä.

10) valvoa toimikuntien sekä toimi- ja luottamushenkilöiden toimintaa.

11 § Hallituksen kokous

Hallituksen kokous on laillinen, kun siitä on ilmoitettu hallituksen jäsenille todisteellisesti vähintään seitsemän (7) vuorokautta aikaisemmin. Hallitus voi kiireellisten asioiden hoitamiseksi poiketa säännöstä, mikäli hallitus on kokoonpanoltaan päätösvaltainen ja kaikki nämä hallituksen jäsenet ovat yksimielisiä asiasta. Tuolloin hallituksen jäsenille tulee ilmoittaa kokouksesta todisteellisesti kolme (3) vuorokautta aikaisemmin. Mikäli hallituksen kokouksessa joudutaan äänestämään, sovelletaan tällöin näiden sääntöjen 6 §:n 4 momenttia.

Hallituksen kokous on päätösvaltainen, kun saapuvilla on vähintään puolet hallituksen jäsenistä mukaan lukien puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Hallituksen kutsuu koolle puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Puheenjohtaja on velvollinen kutsumaan hallituksen koolle kolmen (3) hallituksen jäsenen sitä häneltä pyytäessä.

Yhdistyksen hallituksen kokouksessa voidaan käyttää etäosallistumismahdollisuutta, mikäli kaikki paikalla olevat hallituksen jäsenet siihen ennen kyseistä hallituksen kokousta suostuvat. Hallituksen kokouksia voidaan järjestää myös sähköisesti.

12 § Hallituksen jäsenen eroaminen ja erottaminen

Hallituksen jäsen voi erota kesken toimikautensa ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle.

Yhdistyksen kokous voi erottaa hallituksen jäsenen 2/3 ääntenenemmistöllä, mikäli hän on jatkuvasti estynyt osallistumaan hallituksen toimintaan tai toistuvasti laiminlyö hallitusvelvoitteensa.

Hallituksen jäsen voi myös pyytää vapaata toimestaan määräajaksi tai toistaiseksi terveydellisistä syistä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle.

13 § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja ja hallituksen määräämä henkilö aina kaksi yhdessä. Puheenjohtaja voi valtuuttaa toisen hallituksen jäsenen tilalleen. Nimenkirjoittajana ei voi olla alle 18-vuotias henkilö.

Yhdistyksen allekirjoituksessa tulee olla yhdistyksen nimi ja nimenkirjoittajan tai nimenkirjoittajien omakätinen allekirjoitus.

14 § Tilinkäyttöoikeus

Yhdistyksen tilinkäyttöoikeus on puheenjohtajalla, varapuheenjohtajalla, sihteerillä, jäsenrekisterinhoitajalla ja taloudenhoitajalla. Lisäksi hallitus voi päätöksellään myöntää tilinkäyttöoikeuden myös muulle hallituksen jäsenelle tai ulkopuoliselle toimihenkilölle vastuuvelvollisuudella.

15 § Tilikausi

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.

Tilit on jätettävä tilintarkastajille/toiminnantarkastajille viimeistään kuukausi (1) ennen kevätkokousta. Tilintarkastajien/toiminnantarkastajien tulee palauttaa tilit lausuntoineen viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen kevätkokousta. Tilintarkastajien/toiminnantarkastajien toimikausi alkaa tilikauden alusta.

16 § Sääntöjen muutos

Ehdotus yhdistyksen sääntöjen muuttamisesta on tehtävä kirjallisena hallitukselle. Ehdotuksen voi tehdä yhdistyksen hallitus tai yhdistyksen jäsen.

Ehdotus käsitellään hallituksen valmistelemana seuraavassa yhdistyksen kokouksessa. Jos ehdotusta ei hyväksytä yksimielisesti, sen on saatava äänestyksessä vähintään ¾ äänistä tullakseen hyväksytyksi.

17 § Yhdistyksen purkaminen

Yhdistyksen purkautuessa sen varat luovutetaan yhdistyksen tarkoitusta edistävään toimintaan. Varojen tarkemmasta kohdentamisesta päätetään purkamisesta päättävässä jälkimmäisessä kokouksessa.

Päätös yhdistyksen purkamisesta tehdään kahdessa peräkkäisessä yhdistyksen kokouksessa, joista jälkimmäinen pidetään aikaisintaan neljäkymmentäviisi (45) vuorokautta ensimmäisen kokouksen jälkeen. Päätöksen on saatava molemmissa kokouksissa taakseen ¾ ääntenenemmistö. Ennen ensimmäistä purkamista koskevan kokouksen pitämistä on tieto kokouksesta annettava erikseen myös kolmelle (3) viimeisimmälle yhdistyksen hallituksen puheenjohtajalle.

18 § Muut säännökset

Muutoin yhdistyksen toiminnassa noudatetaan voimassa olevan yhdistyslain säännöksiä.

 

Evästeet

Tämä sivusto käyttää evästeitä tallentaakseen tietoja koneellesi.

Hyväksytkö evästeiden käytön?